maanantai 31. maaliskuuta 2014

Hippolan treenihaaste

Heippa, viime viikko meni niin kiireessä ja väsymyksessä sen myötä. Tein viikonlopputallin pitkästä aikaa ja vaikka mulla oli apuria mukana, niin keksittiin kyllä kaikkea extra tekemistä perus tallihommien lisäksi, joten ihan painettiin töitä olan takaa, siivottiin näin upeiden kevätilmojen kunniaksi talliympäristön pihoja ja sen sellaista :) Oli ihan tosi kivaa ja leppoisaa, mutta olin eilen kotiin päästyäni sitten niin loppu, että kaaduin vaan sänkyyn ja tämä Hippolan haaste jäikin sitten julkaisematta. Nyt se sitten tulee kuitenkin :)


"Ravaa harjoitusravissa lyhyen sivun läpi ja lähde kulman jälkeen väistöön kohti ratsastusareenan keskiosaa. Uralle päästyäsi nosta laukka ja tee puoliympyrä laukassa. Siirry käyntiin ennen keskimmäistä pistettä suoralla hevosella. Siirry raviin hyvissä ajoin ennen kulmaa ja suorita tehtävä toiseen suuntaan. Toista tehtävää ja pyri mahdollisimman rentoon ja tasaiseen lopputulokseen."

Haaste oli todellakin haaste meille. Dee ei ole koskaan ravissa kauhean pitkiä pätkiä väistänyt, ja harjoitusravissa ei koskaan, joten tiesin ettei helppoa tule olemaan, mutta halusin kerrankin asettaa taas meidät mukavuusalueen ulkopuolelle ja lähteä yrittämään tehtävää juuri annetulla tavalla eikä yhtään helpotettuna.
Tämän tehtävän myötä ymmärsin taas kuinka paljon heikompi Deen oikea takajalka on verrattuna vasempaan, sillä väistö oikealta vasemmalle oli monesti aika tuskaista ja hevosella oli selkeästi vaikeaa, eikä se meinannut jaksaa kantaa itseään. Siitä vielä laukannosto oikealle sai oikean takajalan tekemään ihan kunnolla töitä - ja sitähän se todella tarvitsee kehittyeksään yhtä vahvaksi molemmista suunnista!
Kerran hevosella meni ihan totaalisesti kuppi nurin ja piti nollata tilanne tekemällä väistöt pari kertaa ihan vain käynnissä, ennen kuin jatkettiin taas rentoutuneemmalla hevosella ravissa. Laukasta käyntiin siirtymisissä tein usein myös ihan kokonaan pysähdyksen ja peruutuksen, kun huomasin hevosen kuumuvan tästä harjoituksesta liikaa ja lähtevän juoksemaan pois alta.

Lopuksi tein vielä laukkassa siirtymisiä lyhyempään laukkaan ajatellen kokoamista pieniksi hetkiksi muutamaksi askeleeksi ja siitä takaisin isompaan laukkaan - laittelin niistäkin pieniä pätkiä videolle :)

Väistöt vasemmalta oikealle oli meille hankalempia

Väistöt oikealta vasemmalle olivat taas äärettömän paljon helpompia

Laukkatreenissä reippaampaa laukkaa eteenpäin

Ja sitten muutama askel ajatuksena kootumpaa eli painon siirtoa vielä enemmän takaosalle

Haasteen suoritin viime viikon torstaina ja helppoa ei tosiaan ollut, mutta tällaista tehtävää varmasti jatkamme harjoituksissa myöhemminkin, että kyllä se varmasti joskus rupeaa sujumaan. Periaatteessahan tällainen tehtävä pitäisi normaalisti hyvin koulutetulle hevoselle olla helppoa kauraa, mutta tosiaan Deen kanssa on viime aikoina joutunut keskittymään aika paljon muihin asioihin ja sitten taas aikaisemmin nuoresta iästä johtuen hommat ovat olleet aika simppeleitä. Nyt on selkeästi se vaihe elämässä, että pitää alkaa vaatimaan siltä enemmän ja taas nostamaan vaatimustasoa, jotta se voisi kehittyä!


Näistä tehtävistä oli selkeästi hyötyä vaikka ei ihan nappiin mennytkään, sillä perjantaina mentiin taas Antille hyppäämään ja Dee oli ihan super! Siitä sitten lisää myöhemmin :)

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Varovaisia kilpailusuunnitelmia

Olin jo päättänyt etten rupea Deen kanssa kisoja suunnittelemaan yhtään liian aikaisin, ja hyvä niin, eihän tässä nyt oltu päästy yhtikään alkukauden kisaan mukaan. Nyt kuitenkin huomaan, että käyn vilkuilemassa KiPaa vähän väliä, katselen seura, alue ja kansallisen tason mahdollisia sopivia kilpailuja ja mietin mitä jos Dee alkaisi nyt olemaan kunnossa, että mihin sitä voisi suunnistaa ja mitä hypätä.

Haluaisin käydä sen kanssa alkuun jotkut harjoitus-/seurakisat alle ja siellä hypätä sekä metrin rata, että 110cm rata. 5.4. olisi Kalliorinteen Ratsastajien järjestämät seurakisat "kotimaneesilla" eli siellä missä nytkin kaikenaikaa treenataan. Tarjolla luokkia olisi metriin asti, mutta yleensä monesti erikseen tällaisissa kisoissa kisajärjestäjiltä kysyttäessä voisi vielä kilpailun ulkopuolisena hypätä vähän isommankin radan. Se olisi ainakin helppo aloitus Deelle, kun saa hypätä tutussa ympäristössä, mutta kuitenkin ilmassa on jo vähän kisafiilistä.

Sen jälkeen onkin pikkainen pohdinta. Haluaisin Deen kanssa panostaa mahdollisimman paljon kansallisiin nuorille hevosille tarkoitettuihin luokkiin, koska niissä radat ovat rakennettu juuri nuoria hevosia silmällä pitäen. Mietin vain, että mahtaakohan meillä olla Deen kanssa ikäluokkansa vaadittavalla tasolla vähän turhan kova paikka nyt kun viime kausikin meni osittain täysin puihin ja vielä talvikin on mennyt enemmän ja vähemmän taukoiluun. Kalliorinteen jälkeisellä viikolla numero 15 täytyy varmaan ihan kengityksestä johtuen pitää väliä kisoista, koska kengittäjämme on matkalla ja sain siitä tietää vasta tänään, joten kengitysajankohta kyllä pitkittyy niin pitkälle tuolla viikolla, että en ihan sen takia halua hevosta rasittaa hypyillä.

18-20.4. olisi Ypäjä Spring Show, sinne olisi kiva päästä mukaan vaikka se olisikin aika kallis viikonloppu. Sinne saisin kuitenkin Antinkin neuvot paikan päälle, joten se olisi vähintäänkin kallisarvoista apua ja varmasti antaisi hyvä kuvan siitä, onko minulla ja Deellä mitään mahdollisuuksia ajatellakaan tänä vuonna 6 -vuotiaden hevosten racingsarjaa vai keskitytäänkö johonkin muuhun.

Jos näyttää siltä, että lähdetään tähtäämään Jumping Ypäjälle 23-25.5. ensimmäistä racingstarttia, niin sitten siihen väliin olisi hyvä saada jotkin järkevät luokat johonkin edeltäville viikoille. Keravalla ja Laaksolla ainakin olisi kansallisia luokkia tarjolla. Mutta jos racingin hautaamme osaltamme, niin sitten mietitään uudelleen mitä hypätään ja missä.

Nyt ensiksi jännätään kuitenkin ensi viikolla olevaa toista vatsa kontrollia ja todella toivon, että olisimme joko hyvin vahvasti voiton puolella tai ongelma selätetty! Ainakin hevonen vaikuttaa hirmu tyytyväiseltä nyt ja se on äärettömän miellyttävä ratsastaa aikaisempaan verrattuna, ja tuntuu, että se vain päivä päivältä paranee :) Toivon, että Dee olisi pian oikeasti kunnossa, meillä molemmilla on kesää ja kisoja ikävä!

Kuvan © Kim Olin

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Kevät Vempula

Pitäähän Herra Koirasta, eli Vempulskasta - Pulskavemistä eli Pulskiksesta, mutta kuitenkin tuuttavallisemmin vaan Veetistä laittaa blogiin edes kerran vuodessa vähän kuvia :) Veeti on ihastuttanut ja naurattanut hölmöillä ilmeillään täällä blogissa aikaisemminkin, ja aika samalla tyylillä Herra Koira päätti tänäänkin poseerata kameralle uskollisena tyylitajulleen ja kaikille faneilleen, heh heh... :D Tänä aamuna käytiin Veetin kanssa lenkillä ja kun aurinko pilkahteli jonkin verran pilviverhon takaa, päätin ottaa kameran mukaan reissulle. Liian harvoin Veetiä tulee nykyään ikuistettua, vaikka hän on aika kuvauksellinen kohde myöskin ;)

"Tattadadaaaa!! Täällä mä taas oon!"

"Mami käski istumaan ja poseeraamaan, mut tuolta leijailee jotain hajuja..."

 "Mun lempipuuhaa on hylättyjen pallojen keräily ja niiden kotiin vieminen, sekä kepin nouto! Oon aika hyvä noissa molemmissa!"

"Kuulin jostain, et keppi pitäis tuoda suoraan emännälle, mutta mä teen aina tällasen kunniakierroksen, niin kaikki voi ihailla mun lihaksikkaita linjoja ja kevyttä (lue: holtitonta) menoa!"

"Fruuummm!!!"

  "Lumipallona luokses pompin!"

"Sit aina välillä meil on tauko, ei siks että mä niitä tarttisin, mut ton mamin heittokäsi välillä vähän väsyy..."

"Sillä välin mä tarkastelen tilannetta mitä täällä oikeen tapahtuu."

"Sit taas uudet rundit!"

"...mikäs tuolla menee??"

 "HEI SEHÄN ON PUPUJUSSI, OUJEE!!!"

"Hei jänö, loiki tänne päin, en mä sua syö vähän vaan haistelisin! Hitsi kun mami sanoo aina näissä tilanteissa paikka. Se tarkottaa sillon sitä, että mun pitää juurtua niille sijoilleen. Aina en kuule tätä käskyä, mutta oon nyt hankkinu kuulolaitteen niin kuulen paremmin!"

"Okei okei, mä tuun mä tuun..."

"En varmaan kato enää kameraan."

"Oiskohan niitä jäneksiä vielä jossain lähistöllä?"

Mun unelma olisi saada Veetistä ja Deestä hyviä yhteiskuvia, mutta se taitaa olla aika mahdotonta tämän parivaljakon kohdalla. Deellä ja Veetillä on aina omat juttunsa ja molemmat härnää toisiaan, joten niiden kahden saaminen samaan kuvaan kuulostaa tosi utopistiselta ajatukselta :D

Veeti täyttää tänä vuonna jo 7 vuotta! Voi että, kun aika vaan juoksee! Justhan hain sen tuolta itäisestä Suomesta kasvattajalta... Veeti on kyllä iästään huolimatta yhtä vilkas kuin pentunakin ja vielä tänäkin päivänä saadaan tasaisin väliajoin lenkillä ollessamme vastaantulevilta kysymyksen: "Voi onko se vielä ihan pentu?" Pikkasen aina huvittaa tuossa kohtaan vastata, ei kyllä tämän pitäisi ihan aikuinen olla, mutta ilmeisesti mieli jäänyt lapsen tasolle :)

Vilkkaudesta huolimatta se on hirmuisen viisas ja kuitenkin kuuliainen koira, paras ystävä ja minun mielestäni maailman paras koira! Arki olisi tylsää ilman tätä karvakuonoa. <3 Veeti haluaa lähettää kaikille lukijoille ja faneilleen kuolaiset pusut ja terveiset toivottaen hyvää alkanutta kevättä!

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Hyvin menneet treenit


 Hyvin sujuneet treenit ovat ehdottomasti yksi tämän harrastuksen suola! Se tuo hyvää mieltä, itsevarmuutta sekä itselle että hevoselle, sekä herättää toiveita jatkosta! Deen kanssa koko kulunut viikko on sujunut tosi kivasti, se on ollut tosiaan sen jumppapäivän jälkeen ihan super hyvällä tuulella, eli jotain paikkoja ainakin saatiin avattua sillä treenillä ja sitten tietty tehtävien suuruus herätti hevosen mielenkiinnon taas koko työntekoon. Lauantai-iltana, kun jouduin muutenkin käydä tallilla antaa Deen lääkkeet ynm, päätin vielä ratsastaa kunnolla hevosen sileällä läpi, koska aamun hörhöilyt ilman satulaa tammoja kytäten ei välttämättä ole mikään riittävä treeni hyppypäivää edeltäväksi päiväksi. Tämä tuuppailu tuli todella tarpeeseen, sillä hevosessa oli virtaa kuin pienessä kylässä. Tein aluksi paljon vastalaukkaharjoituksia, jotta saan avattua vielä paremmin hevosen ristiselkää. Dee ei oikein näissä vastalaukkakaarteissa jaksa kantaa itseään riittävästi, mutta ihan sujuvasti se kuitenkin suoritti. Sitten jonkin verran siirtymisiä ravin sisällä, jotta saan hevosta oikeasti kuulolla ja ohjan ja pohkeen väliin. En kyllä ihan niin hyvää lopputulosta saanut aikaiseksi, mutta hevonen rentoutui kuitenkin hieman ja se alkoi paremmin kuuntelemaan, joten siihen oli tyydyttävä. En kuitenkaan halunnut sitä väsyttääkkään hyppyjen alla, koska silloin tämä hevonen korvaa sen väsymyksen taas vauhdilla ja sen on entistä vaikeampi kerätä itsensä ja tulla pidätteisiin takaisin. Aina ei voi vaan saada sitä parasta lopputulosta, vaan on tyydyttävä vähempään.

Tänään sitten matkattiin taas Antille hyppäämään! Olin tosi innoissani menossa, kun viimeksi tiistain hypyt sujui niin hyvin ja Dee on ollut hyvällä tuulella ja tosi motivoituneen oloinen nyt kaikkeen työntekoon. Ennen, kun kerron treeneistä enemmän, laitan tähän kuvasarjaa jota T tänään näpsi laittaessamme Tiian kanssa hevosta kuntoon. :)












Ja heppa valmiina treeniin! :) Tässä näkyy hyvin myös tämä kuolain, jota ollaan nyt kokeiltu. Tilasin tuossa kuluneella viikolla itselleni samanlaisen, tämä on ollut siis lainassa.

Verkatessani itsenäisesti alkuun otin laukassa paljon kiinni ja taas vähän eteen, jotta oikesti saan hevosen myös siihen pohkeen eteen. Musta tuntuu vähän siltä, että vaikka hevonen tavallaan liikkuu itsellään paljon eteenpäin, se ei silti ole pohkeen edessä, kun olen vaistomaisesti jäänyt vähän liikaa kädellä ratsastamaan. Mutta enhän voi olettaa, että saisin hevosta kantamaan itsensä takaosasta ja näin lyhentämään, mikäli en ole jalalla ratsastamassa riittävästi mukana. Nämä on näitä asioita, joihin täytyy nyt kiinnittää minun huomiota. 
Dee tuntui heti alkuverkoista lähtien mukavan rennolta ollakseen Dee ja myös kivan pyöreältä. Siitä sitten jatkettiin samalla idealla tulemaan yksittäistä pystyä verryttelyhyppyinä, eli pelaan sen laukan kanssa ympyrällä ja sitten aina kun tuntuu siltä, että hevonen on hyvän tuntuinen, niin tulenkin ympyrällä kyseisen pystyn. Tämä oli ihan toimiva tapa saada hevonen kuuntelemaan ja olemaan ennakoimatta.

Maneesissa ei oikein kuvat onnistu, mutta tästä näkyy kuinka mukavan pyöreänä ja rentoutuneena hevonen kulki ja näin se on nyt kulkenut muutaman viikon ajan - olen siihen tyytyväinen!

Sitten lähdettiin tulemaan tulevan radan eri osia eli ensiksi suoraa pysty - pysty linjaa diagonaalilla, johon piti saada sujuvat neljä laukka-askelta. Se meni tosi helposti, kun ei tarvinnut mahduttaa enempää askelia vaan sai sujua omalla painolla. Sen jälkeen tultiin kaarevalla linjalla pysty - okseri suhteutettuväli 22m, johon kuulemma sain yrittää kuutta laukka-askelta, mutta sujuvalla viidellä selvittäisiin siitäkin aika kivuttomasti. Dee kuitenkin yllätti meidät kaikki heti ensimmäisellä kerralla ja tuli tosi hienosti kuudella koko välin ilman, että teki edes tiukkaa! Uskomatonta kuinka hyvältä se nyt alkaa pikkuhiljaa tuntumaan!!! Tämän jälkeen tultiin sitten vielä kaarealla linjalla okseri - pysty, jossa Dee alkuun vähän kyttäsi valkosinistä okseria ja jouduin laittaa jalan kiinni, ja sen jälkeen se tulikin aina joka kerta tuon saman linjan niin, että okserille päästiin hyvin hyvään paikkaan ja hyppykin sujui mutta aina sen hypyn jälkeen hevonen spurttasi ja jouduin ottaa aika paljon kiinnni ennen tulevaa pystyä. Ei kuitenkaan mitään niin dramaattista ongelmaa, vaan pientä "hienosäätöä" :D Sen jälkeen, kun kaikki yksittäiset tehtävät oli hanskassa, lähdettiin kokoamaan kaikki radan osat yhteen ja tultiin ratana koko homma ensiksi ihan pienillä, sen jälkeen vähän korotettuna ja lopulta n. metri - 110cm tasolla eli tosi maltilla kuitenkin.

Kaikki kolme kertaa, mitä rata suoritettiin läpi sujui tosi hyvin! Hevonen oli niin kuulolla ja sain sen hyvin monissa väleissä rentoutumaan, lähestymiset osui nappiin, paitsi neljän askeleen väli meinasi ensimmäisen korotuksen jälkeen käydä vähän ahtaaksi, kun annoin hevosen vähän turhan paljon sujua siinä välissä. Antti sanoi treenin päätteeksi ettei oo vielä kertaakaan nähny Deetä noin hyvänä, ja että mäkin ratsastin tänään hyvin, eli kai tässä saa nyt oikeesti olla vähän tyytyväinen, että joskus ees tulee kunnon onnistumisia :) Oonkin ollu koko loppu päivän niin hyvällä tuulella ja onnellinen, hehheh... jännä miten tuo hevonen pystyy nostattamaan niin voimakkaita tunteita - silloin kun menee hyvin, niin tuntuu, että voisi hymyillä seuraavat pari päivää, mutta sitten kun se on huono, niin se on kans niin huono, että itkettää :D

Tänään en jaksanut lähteä tekemään kaikista pätkistä videota, kun kone käy taas hitaalla ja joskus olisi kiva päästä nukkumaankin, mutta laitetaan nyt meidän viimeisin rata. Dee tekee muutaman jo ihan hyvän tuntuisen hypyn eli jaksaa pyörittää sen hypyn loppuun asti, joten nyt se alkaa olemaan taas vetreä selkeästi!



lauantai 22. maaliskuuta 2014

Kevät, uusia kuvia ja uusia tuulia!

Tänään on ollut kiva ja hyvä päivä! Ensinnäkin tuo kaunis lämmittävä auringon paiste, iloiset (hormoonihöyryiset...) hevoset ja uusi projekti!

Kevään ekat kukat! :)

Dee on ollut nyt kevään tultua todella orimainen, se esiintyy kokoajan tammoille ja keskittymiskyky on vähän huono. Tänään menin aamusta ilman satulaa kentällä hölkytellen, kun alunperin suunnitellut tämän päivän hypyt siirtyivätkin huomiselle. Dee oli kuitenkin päättänyt, että ei me pelkästään hölkytellä vaan näytetään kentän naapuritarhan tammalle kuinka piffit ja paffit luonnistuu, ja sitten tietty myös komeiden mylvintöjen saattelemana korkeamman koulun liikkeet...  Yksi haavakin saatii toisen etujalan ruunun rajaan, sen verran holtitonta oli ajoittain meno. Pikkasen vissiin Deen kohdalla tuo ruunaus mennyt pieleen? Vai onkohan sillä piilokives...

"Moikka pimatsu, kelpaisko komeen jätkän seura?"

"Päheet stiflat sulla mami!"

Fiksu ja filmaattinen :)

Ihmetellään maailman menoa

Yritettiin me tehdä jotain hyödyllistäkin... kaunis poika <3



Laama?



"Tänään on hyvä päivä koetella ton mamman tasapainoa! Samalla saan näytettyy tolle pimulle kuin magee tyyppi mä oonkaan!"



 Vähän vielä piti röyhistellä rintaa tammoille... hohhoijaa..


 <3<3<3

Sitten pakko laittaa kuvia mahdollisesta uudesta prokkiksesta. Ollaan yhteistyökumppanini kanssa katseltu nuoria hevosia ja nyt taisi ehkä löytyä ihan kultakimpale :) En kerro vielä enempää hevosesta ennekuin kaikki on varmaa, mutta tällainen otus on kiikarissa - nuori ja tosi raaka, mutta aika kivan oloinen!









Huomenna sitten sinne ratatreeniin Deen kanssa, en malta odottaa! Se on ollut nyt viime hyppyreissun jälkeen niin hyvän tuulinen ja tyytyväinen :)

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot