keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Uusi treenikumppani Kerttu

Nyt kun kaikki on varmistunut, niin uskallan enemmän kirjoitella uudesta projektihevosesta Kertusta, jonka omistajan kanssa tulen tekemään yhteistyötä tämän hevosen eteen enemmänkin. Hevosen omistajan, Tiian, kanssa olemme aikaisemminkin tehneet yhteistyötä mm. täällä blogissakin kertonut erään hevosen huimasta kehityksestä yhteistyömme tiimoilta, joten on varmasti syytä odottaa, että tuloksia tällä kombolla tulee ajan kanssa taas esiintymään :)

Kerttu, virallisemmalta nimeltä lyhyesti Luca, on unkarilainen nuori 5 -vuotias ihastuttava tamma. Se hirmuisen raaka ikäisekseen, ja sitä on ratsastettu yhteensä elämänsä aikana n. puoli vuotta, joten arvata saattaa, ettei se ole vielä ikäluokkansa vaatimalla tasolla. Kerttu vaikuttaa kuitenkin todella lahjakkaalta ja kyvykkäältä pieneltä hevoselta, jolta löytyy hieno pyöreä hyppy, hyvä laukka ja muutenkin kaikenkaikkiaan puhtaat tasaisesti laadukkaat askellajit. Ulkonäöltäänkin hän on varsin sievä tapaus erikoisen värityksen kera :)

Kerttua ensi kertaa kokeilemassa

Kaunis Kerttu saapui taloon :)

Kerttu on ollut kokeiltavana viimeisen kuukauden ajan, ja se osaa kaikki askellajit ratsastajansa kanssa sekä kääntävät avut. Tamma vaikuttaa kuitenkin varsin fiksulta ja tasapainoiselta hevoselta, ja se on jo nyt kuukauden säännöllisen ratsutuksen aikana löytänyt uusia vaihteita kulkea ratsastajan alla. Sen kanssa on otettu kokeilumielessä muutamia hyppyjä nähdäksemme, kuinka se reagoi esteisiin ja toimii niillä. Alkuun maapuomin ylityskin oli hurjan jännää ja ne täytyi ylittää nuorille/kokemattomille tuttuun tapaan metrin ilmavaralla, mutta vaikka se vähän jännittääkin vielä erikoisia esteitä ja erivärisiä puomeja, se on aika rohkeasti aina kerta yrittämällä menossa yli mistä pyydetään, kunhan sitä vähänkään rohkaisee. Varsin rohkea se siis on! Tällä hetkellä sen kanssa on menty nyt 50-60cm korkuisen radan eri pätkiä aina sarjasta erikoisempiin esteisiin ja kivasti on sujunut.

Ensimmäiseltä hyppykerralta huhtikuun alkupuolelta

Ja viimeisimpiä hyppyjä pääsiäisen tienoilta :)

Kertun kanssa oma roolini on ennen kaikkea se, että yritän kehittää hevosta ja ratsastaja/omistajaansa taitavemmaksi ja taitavemmaksi ratsukoksi, sekä sitten itse viedä hevosta vielä eteenpäin ja startata sillä ainakin alkuun nuorten hevosten luokkia tulevana kesänä. Kertun kuntoa kuitenkin vielä kohotetaan ja otetaan rauhassa hyppykokemusta vähän lisää ennen ensimmäisiä startteja. Ehkäpä kesäkuun loppupuolella tai heinäkuussa käydään sitten debytoimassa noviisiluokissa ja koska tämän tamman hyppy ja kapasiteetti tuntuu olevan kuitenkin aika kohtuullinen, niin ei olisi yhtään mahdoton ajatus sen starttaavan loppukaudesta yhden tai kaksi starttia 5 -vuotis racingiä. Mutta aika näyttää mitä tapahtuu ja mihin päädytään, ja tämänkin hevosen kohdalla mennään täysin hevosen ehdoilla ja yritetään rakentaa siitä itsevarma ja iloisesti suorittava ratsu lajiin kuin lajiin. :)
4

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Lisää kuvia Keravalta

Kiitos Kaisan, osasin lähteä etsimään kuvia viime viikonlopun kisoista :) Itselläni on tosi vähän hyppykuvia meistä ihan vain sen takia, että haluan aina mielummin videota suorituksestani kuin kuvia, jos on vain yksi kuvauskalusto/kuvaaja omasta takaa. Nyt löytyi kuitenkin superhienoja kuvia Jenna Raasakan kuvaamana, kiitos sinulle!







Tänään ratsastin Deen pikaisesti vain läpi vapaiden jäljiltä, ja se tuntui alusta asti todella letkeältä ja rennolta! Sillä on tapana aloittaa aina joka kerta ensimmäisissä raveissa sellaisella tikittävällä moodilla, mutta tänään se lähti ravaamaan jo heti alku askelista lähtien todella isosti ja rennosti. Muutenkin heppa vaikutti tyytyväiseltä ja iloiselta, mikä on nyt asioita, joihin kiinnitän entistä enemmän huomiota mm. kisojen ja rankkojen treenien jälkeen, kun on tuo vatsahaavatausta.

Huomenna meillä on kouluvalmennus aamusta - kivaa päästä taas vähän valvovan silmän alle sileällä, Dee on nyt meidän uuden sileän koutsin treeneissä liikkunut aina vaan paremmin ja paremmin, ja olen saanut ihan hirveästi oikeita fiiliksiä ja kivoja vinkkejä, joita olen pystynyt hyödyntämään itsenäisestikin ratsastaessa.

Tällä viikolla blogin puolella sen sijaan on tulossa paljastus uudesta projektihepasta, josta ehkä taisin n. kuukausi sitten laitella muutaman kuvan. Myös varsaprojektin ensimmäiseen siemennykseen ei ole arviolta kuin muutama viikko aikaa, joten nyt on kaikkea jännää tapahtumassa hepparintamalla joka suunnalla, että pelkästään jo sen takia tuntuu, että motivaatio koko touhuun on todella korkealla :) Mutta kaikesta noista jutuista sitten myöhemmin lisää.
2

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Aurinkoiset sunnuntaikävelyt kera runsaan kuvituksen

Kisoista seuraavana päivänä käytiin taas kävelemässä Deen kanssa ehkä tunnin verran, sekä takaisin tallille tullessa vähän liinassa ravautin ja laukkuutin sitä ympyrällä ehkä max 5 minuuttia, jotta saa vielä vähän verrytellä raajojaan. Olen todennut, että Deelle kisojen jälkeen on tärkeää, että sitä ei ratsasteta tai laiteta "töihin", vaan että se saa rennosti hölkytellä ja kävellä riittävästi, jotta mieli rentoutuu. Kropan palautteluja jatketaan sitten alkuviikosta. Ehkäpä pitkästä aikaa kaivan ohjasajovermeet esille tai sitten lähdetään maastoilemaan, riippuu säästä.



Jokatapauksessa, sunnuntaina hellittiin jälleen ihan huippulämpötiloissa ainakin täällä eteläisessä Suomessa, nyt oli oikeasti auringossa kuuma! Kummallinen huhtikuu! Minä ja T lähdettiin Dexterin kanssa talsimaan siis muutaman kilometrin ja otettiin kamera mukaan huvikseen, "jos saadaan muutamia kivoja kuvia, kun on niin kiva auringonpaistekin"... No todellakin saatiin! Dee oli aika kuvauksellisella tuulella. Se vaan patsasteli heti kun kameran nosti esiin - linssilude! ;) Pidemmittä puheitta sunnuntaikävelyiden kuvasatoa runsain mitoin ja laitelkaa kajarit päälle ja fiilistelemään samalla seuraava aurinkoinen biisi, täällä ainakin yksi jolla jo mieli kesässä!!



























17

Kerava 26.04.2014

Noni, nyt pääsee vähän availemaan enemmän päiviä ennen kisoja ja itse kisapäivää.


Torstaina Antin valmennuksessa hypättiin hyväksi havaittua jumppaa. Dee oli todella malttamaton, tosin ei missään määrin sellaista tohelointia mitä se on viimekin talvena pahimmillaan ollut. Kuitenkin vähän semmoista, ettei meinattu löytää alkuun yhteistä säveltä, että mitä vauhtia sitä jumppasarjan ensimmäiselle puomille tullaan ja siksi lähestymiset tuntuivat alkuun todella vaikeilta. Myös Dee tuntui olevan muutenkin vähän juntturassa, kun se ei millään olisi saanut vaihdettua vasemmasta laukasta oikeaan laukkaan takajalkoja, vaan lähes aina vaihtoi etuosasta ja jättii takaa kesken.

Noh, alkoi sieltä sitten tulla ihan hyviäkin pätkiä ja tosiaan videolta katsottuna meno näytti yllättävänkin kivalta. Ja etenkin tuossa viimeisessä sarjassa Dee hyppäsi todella kivoja hyppyjä! Siitä vikasta vedosta alla video:


Sovittiin treenin jälkeen, että ratsastan perjantaina Deen vielä kunnolla, ettei se ole liian energinen lauantaina, mitä se todennäköisesti jokatapauksessa tulisi olemaan, etenkin kun ensimmäistä kertaa pääsee kunnolla ulkokentälle hyppäämään.

Perjantaina ripottelin puomeja ympäri kenttää, ja tein yhden kolmen laukka-askeleen suoran puomilinjankin ja hinkasin niitä niin pitkään, kun oikeasti hevonen alkoi tuntua siltä, että se on täysin kuulolla. Edelleen hevonen ei meinannut vasemmalta oikealle vaihtaa ilman, että takaa jää ristille, sen sijaan oikealta vasemmalle se teki jo todella hyviä hitaampia puhtaita vaihtoja.
Treenin jälkeen oli vuorossa hepan pesua ja kamojen putsausta ja valmiiksi laittoa seuraavaa aamua varten.

Lauantai-aamuna hieroin vielä vähän Deen ristiselän aluetta auki, ja se olikin juuri oikealta puolelta tosi juntturassa, ja löysin ihan kunnon kipupisteet, joista hevonen reagoi jonkin verran. Sain sen aika nopeasti kyllä siitä avattua ja koko pitkä selkälihas rentoutui aivan silmissä ja hevosen ilmekin oli jokseenkin helpottuneen oloinen! Hitsit, kun on taas vähän jäänyt taka-alalle oman hepan hieronta, mutta eikös se niin mene, että suutarin lapsella ei ole kenkiä, vai häh?

Kisapaikalle päästyämme alettiin siinä radan kävelyn jälkeen laittamaan hevosta kuntoon ensimmäistä rataa varten. Olin juuri päässyt hevosen selkään kävelemään, kun minulle tultiin ilmoittamaan, että en voi hypätä sekä a- ja b-osaa tässä luokassa, että joko hyppään kansallisen osion ulkopuolisena, tai vaihdan ekan alue a-luokan kansalliseen 120cm luokkaan tms. En ollut yhtään tullut ajatelleeksi tällaista, kun tiedän, että muutamassa aikaisemmassa kisassa ratsukot ovat saaneet hypätä ns. kahdessa osassa, eli sekä a- että b-luokan, joten ei tullut mieleen, etenkin kun luokat olivat avoimet juuri sopivasti meille ja meidän tarkoituksiin. Noh oma moga, ja siinä sitten päätin nopeasti, etten hyppää alueluokkaa ollenkaan, sillä halusin tuloksen siitä kansallisesta 110cm luokasta ja taas 120cm luokkaan me ei vielä Deen kanssa nyt olla valmiita, enkä halua viedä sitä liian kovan paikan eteen tuon tasoiseen avoimeen luokkaan, vaan keskittyä sitten mahdollisesti hyppäämään sitä racingiä, joissa radat todennäköisetsi vähän kiltimpiä nuorelle hevoselle.

Dee oli taas ilahduttavan rauhallinen ja itsevarman oloinen kisapaikalle saavuttua :)

Vihdoin saatiin ikuistettua sen joskus tekemiä itsenäisiä venyttelyjä ennen suoritusta :D hassu hevonen!


Siinä sitten tulikin vähän ylimääräistä odotteluaikaa, kun jäi se ensimmäinen aluestartti kokonaan pois, mutta arvelin luokan sujuvan aika nopeasti pois alta, koska lähtöjä ei ollut niin montaa. Toisin kuitenkin kävi, sillä kisoissa oli muutamia irtohevosia, joita metsästeltiin ja kisat seisoivat sen ajan, ajanottojärjestelmä kilpailun järjestäjän puolelta ei toiminut ja muitakin epämääräisiä odotteluja oli todella paljon, eli meillä tuli pyörimistä ja hengailua yli tunti ennen omaa starttia, jossa olin määrä lähteä luokan ensimmäisenä.

Verkassa Dee oli alkuun taas tosi kiihtyneessä tilassa, mutta jatkoin samalla kaavalla ratsastamista, kuin kotonakin, eli vaikka hevonen oli sen oloinen, että se sinkoaa mihin ilman suuntaan tahansa, jatkan ratsastamista todella rentona ja ajatuksella eteenpäin, etten paineista sitä nyppimällä yhtään. Se auttoi, ja laukassa sain hevosen ihan super mukavaksi ja kuulolle :)

Verkkaa...



Odotellessa ja keskittyessä taas ilmeet on sen mukaiset :D

Verkassa kaikki hypyt sujuivat tosi kivasti. Ainoastaan alkuun oli havaittavissa liikaa kuumumista, ja jouduin ottamaan parin ekan hypyn jälkeen heti isomman pidätteen. Muuten kaikki tuntui helpolta ja mukavalta, vaikka verkka kaikkien viivästymisien johdosta venyikin ihan suunnattoman pitkäksi ja 90% ajasta varmaan vaan kävelin ja toivoin, että Dee jaksaa pysyä skarppina vaikka olikin lämmin ja pitkä päivä.

Vihdoin päästiin starttaamaan ikuisuudelta kestäneen alun jälkeen. Dee tuntui tosi kivalta jo siinä liikkeelle lähdettäessä, se laukkasi ryhdissä painamatta yhtään kädelle - eli oli skarppina kantaen itse itsensä. Ensimmäiselle okserille tuli hyvä hyppy, siitä suoraa linjaa pystylle, johon tultiin ehkä aavistuksen lähelle, mutta kuitenkin ihan ok paikkaan vielä. Sitten tuli kaarteen jälkeen sininen okseri, josta kaartaen loivasti vasemmalle kirkaan siniselle pystylle. Jännitin jo ennen luokkaa näitä estejärjestyksiä, kun okserille Dee ottaa aina niin valtavia loikkia, kun taas pystyjä se ei juurikaan kunnioita, joten tällaiset "okseri-pysty" -linjat ovat meille yllättävän haastavia, kun pitää saada ison okserin jälkeen hevonen takaisin kiinni ja skarpiksi valumatta pitkäksi. Myös sarja oli okseri - yksi laukka - pysty -sarja, joka on mielestäni monelle nuorelle hevoselle jo sinällän haastavampi, kuin jos esteet olisivat sijoitettu toistepäin. Meillä muutenkin sarjavälit meinaa jäädä aina vähän lyhyiksi, joten olin todella epäluuloinen, päästäänkö sarjan b -osasta puhtaasti yli vai kuinka, koska okserille tulee jokatapauksessa vähän reilumpi hyppy sisään, vaikka yrittäisin miten kikkailla lähestymisen kanssa. Noh yli mentiin, vähän kyllä kiireellä, niinkuin odotettavissa oli, mutta ihan hyvin osui askeleet sisään okserille ja Dee tuntui skarpilta! Sarjan jälkeen oli kaareva pysty - okserilinja, joka meillä meni ihan kivasti, vähän valuen kyllä vasemmalle kaarteessa, josta sitten tuli vähän pienempi askel okserille ennen ponnistusta. 

Vielä perusradan viimeinen okseri, josta suoraan puhtaan radan suorittaneet jatkavat 23m linjalla uusinnan ensimmäiselle pystylle. Tässä vaiheessa kävi ensimmäinen ajatuskatkos, kun olin niin häkeltynyt, että olimme saaneet puhtaan perusradan ja jatkamme uusintaa - voi elämän kevät :D piti tosiaan tulla väli sujuen viidellä laukalla... noh, heppa pääsi siinä unelmoidessani TODELLA isoon laukkaan ja tultiinkin väli kolmella... hups, koutsi tappaa mut kun näkee tuon kohdan... En vain oikeasti ollut odottanut, että pääsisimme heti ekassa oikeassa startissa ja ulkoradalla uusintaan, jossa Dee yleensä vain kuumuu pois kontrollista! Noh, eihän siinä mitään, puhtaasti ylitettiin se uusinnan eka estekin, siitä oli kaarre samaiselle perusradan kolmosokserille, johon asti olin vielä ihan ulapalla enkä oikein tajunnut menosta yhtään mitään, enkä näin ollen kyllä keskittynyt yhtään paikan löytämiseenkään... tyhmä minä. Mutta Dee urhoollisena ja rohkeana vaan eteni ja pelasti. Vasta okserin jälkeen kaarteessa ennen sarjaa otin ensimmäisen kerran kunnolla kiinni, ja olin sitten taas yllättynyt, että "ei hempskutti, tämä hevonenhan kuuntelee ja toimii!" Sarjan a -osalle lähdettiin kaukaa, joten laskeutuminen tuli riittävän pitkälle b -osasta ja siitäkin vielä yli puhtaasti. Tässä kohtaa yritin vain saada kaiken keskittymiseni enää kahteen viimeiseen esteeseen - pystyyn, jossa tuli jostain syystä monella ratsukolla pudotus viimeistään uusinnassa ja siitä samainen perusradan kaarre okserille. En kuitenkaan ottanut kaarteessa Deetä ennen pystyä riittävästi kontrolliin, vaan päästin sen vähän turhan paljon laukkaamaan ja se pääsi vähän pitkänä pystylle vähän hipaisten takasillaan pystyn yläpuomia. Viimeiselle okserillekin tultiin vähän niin ja näin, mutta se ei ollut hevosen vika vaan kuski jäi vissiin unelmoimaan sinne perusradalle ja unohti ratsastaa vielä sen uusinnankin...




Olin kuitenkin radan jälkeen NIIIN NIIIN NIIIIIIN ylpeä tuosta pikkuisesta hevosestani! Sillä on jotenkin niin iso sydän hyppäämiseen ja meinasi ihan itku tulla radan jälkeen siitä onnesta kaikkien vaikeuksien jälkeen, kun tajusi, että hevosella on nyt hyvä olla hypätessäkin ja se pääsee nauttimaan siitä! Se oli jotenkin niin yhteistyöhaluisen oloinen koko radan ja kertaakaan ei tullut sellaista oloa itselleni, ettenkö sitä kiinni saisi tai etteikö se mua kuuntelisi. Useat hypyt olivat hyviä ja perusrata etenkin oli todella hyvä näin kauden ekaksi, että vaikka en ylpeile siitä uusinnan suorituksesta omalta osaltani, niin olen kuitenkin aikamoisen ylpeä Deesrä - se oli ihan liekeissä, WAU! <3 Nyt oma pää vaan pitää pysyä jatkossa kasassa suorituksen loppuun asti ja keskittyä tekemään siistiä suoritusta, nyt se homman sujuminen ei ole enää mistään muusta kiinni.

Vaikke teimme (onneksi) pitkät tiet uusinnassa, niin tällä tuplanolla tuloksella ylsimme 4. sijaan ja päästiin mun ja Deen elämämme ensimmäiseen viralliseen palkintojen jakoon ikinä kansallisella tasolla ja kyllä tällainen asia vaan mieltä lämmittää, sillä näistä hetkistä itse alusta syntymästä asti kouluttamalla hevosella vielä kuusi vuotta sitten Deen syntyessä vain unelmoin. :)


 

 
Kunniakierrokselle lähtiessä Dee kuumui niin paljon, että ruusukkeet lenteli :D

Hymy herkässä, niin hepalla kuin kuskillakin :)

Kisareissu oli siis kaikinpuolin onnistunut ja meillä oli super ihana porukka taas kasassa. Kiitos Tiialle, Reetalle, Mirvalle ja tietty ihanalle poikaystävälleni tästä päivästä ja avusta, sekä hengessä mukana elämisestä - hyvien, vaikkakin vähän hullujen (;D), tyyppien kanssa tämä homma on vielä kivempaa! <3

Dexteri kotona ylpeän oloisena :)<3


Seuraavaksi kisataan parin viikon päästä Korpikylässä, ja vuorossa 6 -vuotiaiden nuorten hevosten racing -startti! Odotan sitä innolla :) Tätä ennen Dee saa kuitenkin seuraavan viikon hyppyvapaata, käydään maastoilemassa ja treenataan koulua, hieron sen ja sen sellaista. Sitten sitä seuraavalla viikolla alkuviikosta otetaan ratatreeniä Antilla ennen Korpikylää ja se olis sitten valmis varmasti sinne. :)
22

COPYRIGHT

Ulkoasun tarjoaa Veera Junttila, Lunar Graphics 2017

INSTAGRAM @HEIDIPATSI