lauantai 30. tammikuuta 2016

Kesämuistoja kesämiehestä :)


Ihan jotain muita videoita katsellessa youtube ehdotti minulle erästä omaa videota katsottavaksi. Ja kenestäs muusta kuin 5 viikon ikäisestä viime kesän kesämiehestäni Torstista, jonka haluan uudelleen jakaa myös lukijoillekin, kun tuli niin hyvä mieli sitä katsoessa. :) Nyt tuli ikävä tuota vintiötä! Eipä enää montaa päivää, kun pääsee sitä jo näkemään - ei malttaisi odottaa. :)




Mukavaa viikonloppua kaikille - kyllä se kesä sieltä taas tulee! Ja hei, muistakaa jättää kysymykset tämän viikonlopun aikana edelliseen postaukseen - vastailen ensi viikon puolella niihin kaikkiin :)

perjantai 29. tammikuuta 2016

Nyt on aika lukijoiden kysymyksille!

Siinä vaiheessa, kun huomaa bloganneensa pitkään ilman, että muistaa milloin tällaista kyselyhetkiä onkaan toteuttanut, voi ehkä sellaisen järjestää? Minulla on monia lukijoiden toivomia aiheita, joista kirjoittaa, mutta toistaiseksi en vain ole kerennyt niihin materiaalia järjestämään. Lisäksi tykkään kirjoittaa aiheista silloin, kun saan niihin oikeasti inspiraation - joten olen pahoillani, että kaikkia toiveita tekstien suhteen en ole vielä(kään) päässyt toteuttamaan.

Nyt onkuitenkin tilaisuus kysellä taas minulta aiheesta hevoset, hevoseni, ratsastus, ratsastukseni, bloggaus jne. Kyllä te tiedätte :) Vastailen mielelläni kaikkiin kysymyksiin, jotka ovat asiallisia ja blogini aihepiiriin kuuluvia.

Kysymyksiä saa jättää viikonlopun loppuun asti, eli sunnuntaihin 31.01!


Pakko vielä vähän kirjoitella treenikuulumisia lyhyesti ylös ja mitä meidän arkeen kuuluukaan.

Dee on ollut oman selkään paluuni jälkeen kaikista sijaisratsastajista huolimatta hyvän tuntuinen ratsastaa, ja ennen kaikkea hevonen on pysnyt hyvän tuulisena, eikä ainakaan näkyvästi stressannut vatsallaan! Ainoa mistä huomasi, että jonkun verran stressitasot ovat olleet korkeammalla selkäni aiheutuneen sairasloman aikana oli se, että Dee oli ihan älyttömän väsyneen tuntuinen ratsastaa ensimmäisenä ratsastuspäivänäni. Hyvä vaan, jos tämä oli nyt ainut reaktio vaihtuvista ratsastajista!

Ainnoinkin sille sitten heti seuraavana päivänä kävelypäivän, ja sen jälkeen olemme tehneet muutaman kerran hommia, mm. Antin estereenit onnistuttiin pitkästä aikaa järkkäämään ja meillä oli pikku tauosta huolimatta äärimmäisen hyvä flow päällä! Edelleen jäimme Antin kanssa kaipaamaan parempaa ja notkeampaa takaosan työskentelyä hevosella hypyissä, se ei meinannut yhtään lähteä avaamaan sieltä, vaikka kovasti jumppailtiin tutuilla jumppasarjoilla sitä. Positiivisia asioita olivat kuitenkin tästä huolimatta ne, että vaikka hypättiin vähän isompaa (pohjasta huolimatta), Dee oli äärettömän terävä hypyissä ja super varovainen, sekä todella kivasti kuulolla ja pehmeän tuntuinen ratsastaa pääosin.

Miraclen kanssa on ollut tauon jälkeen vähän ongelmia, se ei meinaa rentoutua ja rauhoittua sitten millään. Eilen oli viides ratsastuskerta ja edelleen tamma paineli menemään kuin höyryjuna. Nyt lasketaan ainakin sen ruokintaa alaspäin, se on luonnostaan niin eteenpäin pyrkivät ja energinen hevonen, että yhtään lisäenergiaa se ei kaipaa. Yhtenä päivänä otimme sen kanssa myös hyppyjä, ja tamma oli yllättävänkin hyvä siitä huolimatta, että se on kokoajan vähän juoksemasta alta, eikä tule pidätteeseen ja odota. Se ei selkeästi enää panikoi ihan samalla tavalla jokaista pyomin ylitystä, vaan pysyy mieleltään rennompana lähestymisissä - tämä on tosi hyvä juttu!

Epäiltiin omistajan kanssa, että tammalla on saattanut viimeisen vajaan 2 kuukauden treenien aloittamisen jälkeen mennä lihaksetkin vähän tukkoon ja ne ei enää aukea pelkällä liikunnalla, kun kyseessä on hevonen, jonka mieli on vilkas ja energiamäärä loputon.
Saatiinkin sitten onneksi pitkästä aikaan Pekka Kannus hoitamaan, ja hän hoitikin sitten samalla molemmat hevoset. Yllätyksekseni Dee oli vielä odotettua enemmän tukossa, mitä olin ajatellut... Sen koko takaosa oli ihan lukossa ja leveät selkälihakset krampanneet "supistuneeseen" tilaan. Pekka sanoikin, että hän ei ihmettele yhtään, ettei hevonen ole ollut hypyissä tai lähinnä niiden laadussa viime aikoina kauhean hyvä, sillä se ei vaan enää pysty avaamaan itse itseään. Deellä on kasvanut sekä kehittynyt sitten viime kevään käsittelyn lihaksisto todella merkittävästi, josta saikin kehuja. Oli taas käsittämätöntä nähdä muutos hevosessa ja siinä, miten se lähti reagoimaan, kun selkää ja takaosaa saatiin auki, sillä meinasi alkuun tippua jalat ensinnäkin alta... huh. Lopussa pääsin Pekan opastuksella kokeilemaan ja tuntemaan lihaksistoa melkein 2 tunnin käsittelyn jälkeen, ja muutos oli ihan älytön! Lihakset olivat kuin sula vahaa käsissäni. Sen lisäksi ylipäätään koko hevonen oli yleisilmeeltään kovin rentoutuneen ja helpottuneen oloinen. Tämä hoito tuli nyt todella tärkeään paikkaan, varmasti molemmilla hevosilla. Miraclella oli myös sanomista kropassaan, se on alkanut kehittämään ylälinjaansa kovassa tahdissa ja lyhyessä ajassa. Selkä ja lavanseutu, sekä kaulan alaosa oli todella tukossa. Hoitojen uusinta sovittiin 4 viikon päähän molemmille.

Nyt näillä kahdella on tämä päivä ja huominen kävelyä, ja sitten sunnuntaina palautellaan treeniin ja ratsastan ne tunnustellen läpi sileällä kaikissa askellajeissa. Ensi viikolla tulee hevosten liikutusten kannalta ärsyttävä pikku breikki jälleen itselleni, kun lähden Hollantiin muutamaksi päiväksi katsomaan Torstia sekä seuraamaan KWPN oripäiviä - täytyy yrittää tässä miettiä jotain järkevää rentouttavaa ohjelmaa niille siksi aikaan, eli varmaankin säiden salliessa paljon maastoilua nyt ainakin. Ennen breikkiä haluaisin molempien kanssa ottaa hyppytreenit vielä alle, etenkin odotan kovasti näkeväni, näkyykö lihasten tämän päiväinen avaaminen selkeästi Deen hypyissä ja näkyyhän se, mutta kuinka paljon.

lauantai 23. tammikuuta 2016

Tuote-esittelyssä: Equestrian Stockholm kera Miraclen treenit


Tässä on brändi josta olen todella todella todella innoissani! Ja ihan mahtavaa päästä esittelemään näitä tuotteita suomalaisillekin! Yritän tehdä parhaani antaakseni näistä totuudenmukaisen kuvan ja että myös Ruotsin päässä voivat olla iloisia tästä yhteistyöstä, johon he minun blogini halusivat :) Ihan näin alkuun pakko todeta, että Equestrian Stockholm aiheutti upeilla Instagram -kuvillaan melkoisia paineita saada jotain yhtä eleganttia valokuvamateriaalia, kuin mitä heillä siellä on esillä - ne ovat upeita meinaan, kannattaa käydä kurkkaamassa!

Meillä oli tänään lauantaina päivällä tuotekuvaukset ja päätettiin tälläkertaa ottaa hevosmalliksi blogin uusin tähti finnishwarmblood tamma Solbackas Miracle, jonka selkään kapusin tällä samaisella kerralla selän aiheuttaman sairasloman jäljiltä ensimmäistä kertaa. Eli tällä kerralla tehtiin ekat treenit tamman kanssa vähään aikaan, joista tässä samassa yhteydessä ajattelin myös avata muutaman sanasen. Samalla kuulostelin vähän, mitä selkäni tykkää tästä suht isoliikkeisen hevosen mukana olemisesta. Toistaiseksi olo on vetreä ja hyvä, nyt täytyy aloitella varovaisesti.


Miracle sai selkäänsä Equestrian Stocholmin Black Edition Dressage -huovan, joka on mykistyttävän upea huopa! Se on kauniin yksinkertainen, mutta täynnä pieniä yksityiskohtia. Ehkä herkullisimmat yksityiskohdat omasta mielestäni on nuo huovan tikkausompeleet, jotka tekevät huovasta muihin huopiin nähden persoonallisen. Huovan materiaali on liukaspintaista, aavistuksen kiiltävää ja pehmeää, mutta huopa itsessään on suht paksun ja jämäkän oloinen ja siinä on hyvä leikkaus sään kohdalla antaen säälle hyvin tilaa. Dee sai itselleen kisahuovaksi saman sarjan estemallisen huovan ruoskeana tumman sinisin kanttauksin eli Silver Brown Jump -huovan - se on myös todella upea!

Molempien satulahuopamallien arvo on 75€.


Huopien lisäksi sain Equestrian Stocholmin mustia saapassukkia, sekä kaksi pantaa. Sukat ovat normaalia saapassukkaa vahvemman oloista ja ne pitävät jalat mukavan kuivina. Itselläni monet saapassukat rispaantuvat hyvin nopeasti päivittäisesä käytössä, näissä ei näy kuukauden käytön jälki vielä lainkaan. Vaikuttavat siis tämän lyhyen testauksen perusteella kestäviltä ja materiaali laadukkaalta.

 Pannoista toinen, harmaanruskea, onkin ollut jo kovassa arkikäytössä, koska pannat ovat nätin ulkonäön lisäksi super lämpöisiä fleecevuoren ansiosta. Toinen panta on kauniin punainen, joka olikin minulla tänään päässä tallilla. Olen innostunut noista pannoista nyt todella paljon pipojen sijaan, koska hiukset eivät muhi pipon sisällä kokopäivää ja saa pidettyä tukkaa ponnarilla edelleen.

Sukilla on hintaa 22€

Ja pannalla hintana 32€

Kaikkia tuotteita pystyy tilaamaan Equestrian Stocholmin nettisivujen kautta myös Suomeen!

Miraclen kanssa treenit sujuivat viikon tauon jälkeen odotetusti vähän villeissä merkeissä. Säädöt olivat vähän kadonneet, kaasu hirtti välillä pahasti kiinni ja tamma oli tosi vinon oloinen, puri vasempaan ohjaan kiinni ja oli jännittynyt sählä, mitä se alkujaan tuntuu aina olevankin. Sen kanssa se rentouden löytäminen on hankalaa, etenkin jos tällaisia taukoja tulee. Puhumattakaan siitä, että se sai vähän lyimääräisiä kierorksia vielä varmasti siitä, että suoritimme kuvausten takia treenit ensimmäistä kertaa yhdessä ulkokentällä hangessa - sekös tamman mielestä olikin ihanaa :)

Tällä hevosella on niin älytön eteenpäinpyrkimys, mikä on hyvä asia tottakai, mutta tuottaa myös haasteita ratsastajalle. En halua sen eteenpäinpyrkimystä yhtään latistaa, mutta haluan, että se odottaa ja kuuntelee myös. Kun se alkaa odottamaan, alkaa sitä kautta sitä rentouttakin löytymään. Tamman kanssa täytyy olla tosi tarkka siinä, ettei jää yhtään itse pitelemään edestä likaa, vaan muistaa myödätä, myös silloin kun vauhdin puolesta ei yhtään tekisi sitä mieli tehdä. Tosiasiassa pidätteen ja myötämisen kautta kerta kerran jälkeen saadaan hevosta enemmän kuulolle ja rennommaksi, ja se pidät pitää tehdä niin, että kun hevonen reagoi siihen pidätteeseen vähääkään (ja vaikka ei ihan halutulla tavalla loppuun asti), täytyy myötääminen tapahtua samantein. Jos hevonen katoaa alta myötäämisen myötä uudestaan, tehdään taas uusi pidäte ja myödätään samantein, kun tulee pienikin reaktio. Samalla myödätessä pitää uskaltaa tukea jalalla eteenpäin. Monesti tällainen kuuma, alta helposti juokseva hevonen on myös pahasti pohkeen takana ja sellaisen kanssa asiat menevät vain huonompaan suuntaan, jos vauhdin takia unohtaa ratsastaa jalalla eteen.


Istunnalle Miracle on hyvin herkkä, se reagoi esimerkiksi pienimpäänkin lantion eteenpäin työntöön lähtemällä salamana eteenpäin. Oman istunnan horjahtaminen johtaa aina jonkinlaiseen syöksähtelyyn tai poukkoiluun - tämän kanssa täytyy tosissaan miettiä omaa kropan hallintaa ja vakautta, jotta hevonen pysyy tasapainossa. Viime kuukauden treenaamisen johdosta olen saanut sitä mukavan herkäksi istunnalla tulemaan myös takaisin, ja sen kanssa pystyy jo tekemään hienoja pysähdyksiä ravista suoraan seis tiivistämällä vain istuntaa ja samalla tekemällä puolipidätteen. Tosin tällä tauon jälkeisellä ratsastuskerralla tällaisista pidätteiden läpi menosta ei voitu kyllä valitettavasti puhua :D Ehkä jo muutaman ratsastuskerran jälkeen se taas rauhoittuu, ja päästään taas enemmän työstämään, kuin vain purkamaan energiaa!


Nyt vain jatketaan treenaamista ja toivottavasti oma selkä nyt pysyisi koossa, ettei enää tarvitsisi tehdä ylimääräisiä taukoja. Kevättalvi menee yllättävän nopeasti, ja pian onkin kevät ja kisat. Myös Miraclen kanssa olisi tarkoitus saada säädöt johonkin mallille, jotta päästään sen kanssa starttiin, mutta vielä en uskalla sanoa sen suhteen mitään, että missä ajassa ensimmäistä starttia kannattaa realistisesti edes ajatella.

Deen kanssa meni tämän viikonlopun suunnitellut Ainon kisat väliin selkäepisodin johdosta, ja Dee sai myös aikamoisen höntsäilyviikot tässä samalla - sen kanssa ei ole hypätty yli kahteen viikkoon, joten mitään suunnitelmia senkään suhteen en uskalla nyt vielä tehdä, ennen kuin päästään kunnolla harjoittelun makuun!

Kiitos Equestrian Stocholmille näistä kauniista ja tyylikkäistä tavaroista ja yhteistyöstä Heidin Nelivedot -blogin kanssa! Toivottavasti tästä löytyi uusia ideoita lukijoiden omallekin hankintalistalle!

Teksti yhteistyössä:


Torsti on the road!


Eilinen lastaus ei mennyt ihan oppikirjojen mukaan ja lopulta tovi siellä -30 asteen pakkasessa yritettyä neljän ihmisen voimin lähestulkoon kannettiin mukula autoon. Miten voikin olla voimaa tuollaisessa pienessä hevosessa! Ja miten meidän niin simppeli Torsti päättikin laittaa ihan ranttaliksi tämän asian. Sisälle päästyään se olikin jo taas aika cool ja totes, että tää on ihan hyvä mesta, kun on heinää nenän edessä ja kavereitakin.


Torsti kuljetettiin lyhyt puolen tunnin matka välietappiin eräälle tallille, josta matkaan napattiin lisää hevosia mukaan sekä suoritettiin eläinlääkärin lähtötarkastus näille lähteville hevosille, myös Torstille. Joka päätettiin muuten tarkastuttaa autossa, ettei tarvitse heti perään samanlaista rumbaa vääntää takaisin lastauksessa. Sitten Torsti siirrettiin auton "karsinaosastolle", jossa se saa siis vähän isomman tilan, pääsee makuulleen ja muutenkin matkustaa irti. Noin pienelle varsalle ei ihan onnistu tuo aikuisten hevosten tapaan seisoen matkustaminen pari vuorokautta.


Sitten auto lähti matkaan, alkuillasta lähtivät laivalla kohti Saksaa, josta jatkavat matkaa kohti Hollantia. Varsa saapuu määränpäähänäsä sunnuntaiaamuna. Toivottavasti hyvin voivana ja pirteänä pitkästä ensimatkasta huolimatta! Parin viikon päästä lähdetään katsomaan sitä sinne, miten se voi.

torstai 21. tammikuuta 2016

Ponit parhaimmillaan lumilla

1.

Ihana kaunis pakkaspäivä tänään! Torstin lähtöpäivä on huomenna ja kävin tänään ikuistamassa siitä ja sen kotilaumasta viimeisiä talvikuvia ja oikeastaan ensimmäisiä lumikuvia ikinä tästä pikku pojasta!

Kyllä on vähän haikea fiilis ja vielä haikeemmaksi ne varmasti muuttuvat huomenna. Mutta samalla olen kyllä todella innostunut kaikesta tulevasta. Tuntuu, että nyt on Torstin elämässä yksi askel eteenpäin ja olemme jälleen myös sen askeleen verran lähempänä tulevaisuuden unelmia :)
Odotan kovasti Torstin kanssa ensimmäistä tapaamista Hollannissa, ja koko reissua ylipäätään. Samalla tottakai toivon, että kaikki sujuu hyvin ja Torsti saa kasvaa siellä lauhkeammissa ilmastoissa vahvaksi urheiluhevoseksi ja saan parin vuoden kuluttua sieltä kotiin oripojan ennen kaikkea terveenä.

Olen todella kiitollinen Torstin toiselle kasvattajalle Jenitalle - kiitollinen siitä, että unelma nimeltä Torsti oli ylipäätään mahdollinen, kiitos<3 Kiitos hyvästä hoidosta ja Torstin huolenpidosta. Parasta on, että vaikka ei joka päivä näekään varsaansa, voi olla 110% luottavainen ja varma, että asiat hoidetaan niinkuin kuuluukin ja vielä paremmin, mitä itse olisin ehkä osannut hoitaa.

Nyt tuleekin kunnon kuvapommi, mutta nämä kuvat onnistuivat mielestäni hyvin ja niitä on toivottavasti muidenkin kiva katsella! :) Alussa on kuvia welsh A ponitamma Mimmistä ja sitten perään kuvia ponit+Torsti -laumasta, johon siis Torstin lisäksi kuuluu reippaasti yli 20v. shettisori Nopa, tänä vuonna 5 vuotiaaksi kääntyvä welsh C poniori Risto sekä Riston esikoinen ja samalla myös Torstin vuotta vanhempi isoveli wpd poniori Rane.

2. 

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

 20.

 21.

 22.

 23.

 24.

 25.

 26.

27.

 28.

 29.

 30.

 31.

 32.

33.

 34.

35.

 36.

 37.

38.

Jos löytyi joku suosikkikuva, niin kerro se ihmeessä kommenttikentässä! 

COPYRIGHT

Ulkoasun tarjoaa Veera Junttila, Lunar Graphics 2017