sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Lisää vaikeita päätöksiä


Vaikka näitä asioita on pyöritelty päässä jo muutama vuosi - jotenkin nyt Veetin kuoleman jälkeen tuntuu luontevalta miettiä lisää ja alkaa tekemään oikeasti päätöksiä tulevasta, sekä työstämään muutosta. Ja tällä hetkellä tuntuu viimein olevan sellainen olo, että voin niistä kirjoitella tännekin.

Kun Torsti syntyi - oli jo silloin ajatus, että se tulee olemaan minun Deelle jatkaja. Dee on ensimmäinen oma hevoseni, jonka kanssa on kehitytty yhdessä ja toisaalta olen oppinut todella kantapään kautta eläimestä hevonen, hevosen kouluttamisesta pienestä varsasta ratsuksi kohti kilpakenttiä, mutta myös ratsastuksesta ja kehittynyt siinä ratsastajana. On ollut jo jonkin aikaa selvää, että taloutemme ei tule kestämään kahta aikuisen hevosen kuluja, ellei jotain ihmeellistä tapahdu tulopolitiikan puolella. Torsti on tänä vuonna 2 -vuotias, ensi vuonna se laitetaan jo satulaan.

Aina olen toivonut, että Dee voisi olla hevonen, jonka pitäisin sen elämän loppuun asti - on se niin tärkeä hevonen minulle. Mutta aika selvää se on ollut myös tässä ajan kuluessa, että se on vain täysin mahdotonta. Meillä ei ole isoa varallisuutta, ja me nipistämme tällä hetkellä jokaisesta arjen asiasta vähän väliä sen minkä pystymme ja tulevaisuudessa taloustilanteemme kiristyy. Nyt on aika tehdä isoja päätöksiä, kun niihin on väistämättä nyt heti alkuvuodesta jouduttu jo muutenkin, on jotenkin helpompaa jatkaa muutosten edistämistä ajatusten lisäksi käytännössä.

Tänä vuonna Deelle tulemme etsimään uuden hyvän, sille sopivan kodin. Ennen sitä haluan kuitenkin varmistaa hyppytreenejä ja ehkä muutamia kisastartteja tekemällä, että sen selkä on nyt taatusti saatu siihen tilaan, että pystymme toteamaan sen kestävän normaalia harrastamista ja treenaamista lajissa kuin lajissa. En usko, että tämän hevosen myyminen on kovinkaan helppoa, koska se on niin erikoinen tapaus, joka omaa hiukan hankalan sekä epäonnisen historian, mutta toisaalta tiedän oikean ihmisen eteen osuessa, että siitä olisi varmasti hirveästi iloa jollekin - se on ihana hevonen ratsastaa ja hoitaa, ja nyt iän karttuessa tasaantunut myös huomattavasti nuoruusvuosistaan.

Nyt kun tämä on heitetty ilmoille julkisesti, ei vain ystäville ja lähimmille kerrottuna, voin lähteä työstämään asiaa ja ajatusta lisää eteenpäin. Minulla ei ole kiire uuden kodin löytymisen suhteen, mutta tulevan vuoden aikana toivon, että saamme tilanteen ratkottua ja kauniille Deelle uusi mukava ihminen, joka rakastaisi sitä yhtä paljon, kuin minä olen sitä rakastanut.

Vaikeita päätöksiä, joita en koskaan toivonut joutuvan lopullisesti kohtaamaan ja salaa olen toivonut, että asiat jotenkin järjestyisivät - mutta elämä vie ja aika kulkee eteenpäin. Ensi kuussa täytän 29 -vuotta itse. En ole enää se sama nuori nainen, kuin kymmenen vuotta sitten. Minulle on noussut uusia haaveita elämässä oman ratsastusurani kehittämisen ohelle. Minulla on ratsastuksellisesti asiat tällä hetkellä todella kivasti ja vaikka ihan omaa hevosta ratsastettavana ei vähään aikaa olisikaan, on minulle avautunut jo viime vuonna hieno mahdollisuus ratsastaa toisen henkilön tallissa hienoja hevosia, panostaa ja treenata siellä. Torsti kasvaa kasvamistaan ja kahden vuoden päästä sen kanssa toivottavasti pääsemme jo suunnittelemaan sen kilpauran aloittamista.

Tällaisia ajatuksia, jotka on nyt virallisesti heitetty ilmoille. Katsotaan kuitenkin mitä aika lopulta tuo tullessaan. Uskon, että kaikella on aina tarkoituksensa.

15 kommenttia:

  1. Rohkea päätös, tsemppiä tälle vuodelle!

    VastaaPoista
  2. Todella rohkeita päätöksiä Heidi! Elämä vie eteenpäin, ja joskus on vain tehtävä muutoksia ja päätöksiä sen suhteen, miten parhaaksi itse näkee! Kunnioitan ja ihailen rohkeuttasi äärimmäisen paljon ja myös sitä, että elät uusia haaveita vaalien :)<3 Tsemppiä kaikkeen!!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja niinhän se on. Nyt vain toivon, että Dee olisi voittanut kaikki vastoinkäymiset ja pystyisin sen hyvillä mielin myymään jollekin hyvään kotiin, jossa siitä voisi olla iloa vaikka ja kuinka. <3

      Poista
  3. Rohkea päätös. Usein elämässä päätöksiä on pakko tehdä järjellä. Tsemppiä uuden kodin etsimiseen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Ja kun elää elämää tasapainossa sydämen ja järjen kanssa, niin yleensä lopputulos on näin paras. Kiitos paljon!

      Poista
  4. Tsemppiä, minusta on upeaa kun uskallat puhua asioista näin rohkeasti!

    VastaaPoista
  5. Kun luki nämä kaksi viimeisintä postausta putkeen, itkuhan siinä tuli. Oma russeli täyttää tänä vuonna 10v, eikä sitä onneksi huomaa siitä ollenkaan, mutta silti aina välillä mielessä käy ajatus: kuinka paljon on vielä aikaa.
    Olet rohkea (kuten moni edellä mainitsikin) kun uskallat tehdä ja kertoa näistä vaikeista päätöksistä myös meille lukijoille. Eläinten kanssa luopuminen tulee aina eteen syystä tai toisesta. Se että sydämessäsi on nyt neljän tassun mentävä aukko ja silti pystyt ajattelemaan realistisesti tulevaisuutta Deen kanssa, kertoo siitä että olet tässä touhussa niin suurella sydämellä kuin järjelläkin ja se tulee kantamaan pitkälle.
    Iso voimahali täältä ruudun toiselta puolen, ikävä helpottaa kyllä ajan kanssa ja Deelle löytyy toivottavasti hyvä uusi koti, kun sen aika koittaa.
    <3

    -Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon yhteisiä hyviä vuosia vielä sinulle ja koirallesi - onneksi pienemmät koirat yleensä elävät hyvin paljon pidempään kuin isot koirat, joten uskoisin ja toivon, että teillä on vielä monta ihanaa vuotta yhdessä! <3
      Kiitos todella ihanasta tsemppaavasta kommentista!

      Poista
  6. Ehkä hieman hassu reaktio kun en sua tunne kuin täältä blogimaailmasta, mutta eka ajatukseni tätä lukiessa oli jonkinlainen iso helpotus! Kun olen seurannut vuosia blogin kautta miten valtavan paljon teet töitä hevosesi hyvinvoinnin eteen niin jotenkin toivon sulle hieman "kevyempää" tulevaisuutta. Tsemppiä ja toivottavasti hienolle Deelle löytyy hyvä uusi koti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain kevyempää tietenkin tässä toivoisi myös. Oma motivaatio on ollut pitkään koetuksella myös. Toisaalta tämä hevonen on aina ollut se motivaation lähde - aika ristiriitaiset tunnelmat siis. Toisaalta hartain toiveeni on aina ollut, että saisin pitää tämän hevosen itselläni aina loppuun asti, on se niin tärkeä kuitenkin <3

      Poista
  7. Varmasti rankka mutta oikea päätös! Dee on hieno hevonen ja löytää taatusti hyvän kodin. Kaikkia rakkaita hevosia ei vaan voi pitää, varsinkaan jos ne eivät vastaa toiveita käyttötarkoituksesta tai ellei satu olemaan miljonääri..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon todella, että löytäisi mukavan kodin. Sitten voisin jatkaa hyvällä mielellä eteenpäin :) Jos olisin miljonääri tai edes vähän varakkaampi, että pystyisin pitämään kaksi aikuista hevosta ja harrastaa täyspainoisesti, en miettisikään tällaista päätöstä.

      Poista
  8. Apua, miksi mulla tuli tästä postauksesta tunne, että olet raskaana!?

    Rankka päätös kyllä, mutta varmasti helpottunut tunne, kun sen ihan ääneen sanoo. Varmasti oikea ratkaisu :) Tsemppiä ja toivottavasti löytyy uusi ja rakastava koti Deelle.

    VastaaPoista

COPYRIGHT

Ulkoasun tarjoaa Veera Junttila, Lunar Graphics 2017