tiistai 29. elokuuta 2017

Ihana Dee


Viime lauantaina oli vuorossa Deelle vähän mielenvirkistystä, sillä osallistuttiin oman mäen järjestettäviin estekisoihin Domipottiin. Ja olipa jotenkin ihana vaan mennä nautiskelemaan radalle ja vähän fiilistelemään pitkästä aikaa! Ja nimenomaan ilman mitään paineita mistään. Tarkoitus oli, että molemmilla on vain kivaa. Ei siitä pääse mihinkään, että nää estejutut on tämän hevosen juttu - se innostus ja ilo mikä siitä kumpusi jo verryttelyssä, kun se tajusi, että kohta pääsee radalle! <3

Olen Deen kanssa hypellyt pientä rataa aina välillä, mutta pääosin olemme pysytelleet kavaletti-puomitehtävissä. Nyt sitten ajattelin, että metrin luokka on sopiva korkeus, sillä siinä ei mene ihan vaan ylilaukkailuksi homma, eli pääsee vähän edes hyppäämään ja toisaalta korkeus ei ole rasite Deelle.

Tulee ihan kylmät väreet siitä, miten hyvältä tuo hevonen nyt vaan taas tuntuu. Se sen kehittyminen viime talvesta läpi kevään esteillä oli jo jotain ihan järisyttävää, mutta ratsastettavuus ja fiilis tuntuu nyt näin kesän loppupuolella entistä paremmalta. En voi sille mitään, että aina uudestaan löydän itseni miettimästä, että voisiko tämän kanssa vielä tullakin jotain estehommista, jos etenisi oikein hitaasti, treenaisi erittäin järkipäässä hevosta säästellen ja valikoisi huolella kilpailut ja starttimäärät...

Mutta nyt olemme siinä tilanteessa, että niin kauan kun Dee on minulla, me aijotaan vain nautiskella helpoilla tehtävillä esteiden parissa ja pidetään kivaa ilman veren makua suussa.

Lauantain radasta erityisesti hymyn nostaa huulille uusinta, jossa Dee oli niin juonessa mukana :) Rata oli äärimmäisen helppo, yksittäisiä esteitä siellä täällä - ei varsinaisesti teknisesti mitään isompaa tehtävää. Ainoa harmaita hiuksia tuottava juttu oli radan yhden laukka-askeleen sarja, joka tuskin oli mitattu ihan oikein, sillä katselin jo edeltävien ratsukoiden kohdalla, että normaali laukalla sinne sisään ei mahtunut - joten siihen päätin tulla niin pienesti sisään ja lähelle a-osaa, jotta mahdutaan varmasti väliin ilman, että olemme b-osassa keskellä, taikka sitä, että Dee ratkaisee homman innarilla... Tällä hevosella on kuitenkin jo luonnostaan niin etenevä laukka.

Kaikki meni niin hienosti, että en voisi olla tyytyväisempi! Dee teki työtä käskettyä ja lopulta laukkailimme niinkin nopeaan aikaan, että sijoituimme luokassa toiseksi! Olin ja olen niin liikuttunut tästä päivästä - hieno pikku hevonen <3


Ps. Vielä noin vuorokausi aikaa osallistua HIHS-lippuarvontaan, jonka löydät edellisestä postauksesta! :)

2 kommenttia:

  1. Miks Dee lähtee sulta ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole varaa pitää kahta hevosta, Deelle isompien esteiden treenaaminen ollessa kerta toisensa jälkeen hankalaa, haluan sille kodin, jossa se pääsee tämän suhteen helpommalla.

      Poista

COPYRIGHT

Heidin Nelivedot